Mobiilipäätelaitteiden markkinat käyvät nyt kuumina. Päivästä toiseen saamme kuulla tiedotusvälineistä uusista patenttirikkomuksiin liittyvistä oikeuskanteista. Haasteet sinkoilevat puolelta toiselle ja käräjiä käydään taukoamatta. Kyseessä on patenttisota. Monet päätelaitteita ja ohjelmistoja valmistavat yritykset ovat haalineet kassaholveihinsa tukuittain patentteja, joiden turvin ne yrittävät suojata tuotteitaan kilpailijoilta. Pohjimmiltaan tavoitteena on monopoliaseman rakentaminen. Kun kilpailevilta tuotteilta estetään pääsy markkinoille, ei kuluttajalle jää jäljelle kovin montaa vaihtoehtoa. Nimekkäitä mobiilipäätelaitteita, kuten kännyköitä, älypuhelimia ja tabletteja valmistavia yrityksiä ei ole kuin kourallinen. Kukin haluaa luonnollisesti hallita markkinoita, jotka eivät osoita muuta kuin kasvun merkkejä. Kilpailijat pyritään tietenkin raivaamaan pois suuremman markkinaosuuden saavuttamiseksi.
Nykyhistoriamme ehkä näyttävin markkinoilta karkotus on ollut Nokian alasajo. Maailman suurin matkapuhelinvalmistaja pelattiin pois markkinoilta uskomattoman nopeasti, vain alle vuodessa syksyn 2010 ja seuraavan kevään välisenä aikana. Tarkalleen ottaen jätti raivattiin vain muutamassa kuukaudessa ja ällistyttävän yksinkertaisella, mutta häikäilemättömällä juonella. Tällaiset kaappaukset kuuluvat liike-elämään eikä siinä sinänsä ole mitään paheksuttavaa. Nokian jäljiltä on avautunut valtava markkinatyhjiö, jota nyt entiset kilpailijat ovat kilvan täyttämässä eikä siinä taistelussa kaihdeta mitään keinoja. Patentteihin turvautuminen on vain yksi tapa nujertaa kuluttajille vaihtoehtoiset tuotteet. Nokian kaltaiset suuryritysten valtaukset ovat osoitus päätelaitemarkkinoilla käytävän markkinaosuussodan monimuotoisuudesta. Kilpailijan oma mies huudatettiin Nokian johtoon ja loppu onkin sitten tuttua monista television saippuasarjoista. Tuntuu uskomattomalta, miten tällaisia fiktiivisiä temppuja käytetään elävässä elämässä ilman, että uhri tajuaa tapahtunutta ennen kuin on liian myöhäistä.
Patenttisodan häviäjät ovat kuten oikeassakin sodassa niin sanotut ulkopuoliset osapuolet. Eniten patenttien suomasta protektionismista kärsivät tietysti kuluttajat, joiden valinnanvapautta kavennetaan. Toinen markkinahäiriön muoto on yksinmyyntioikeus tietyllä markkina-alueella. Suomen markkinat ovat sen verran pienet, että täällä yksinmyyntioikeus on helppo toteuttaa. Käytännössä yksinmyynnit ja monopolit ovat suomalaista arkipäivää syrjäisestä maantieteellisestä sijainnistamme ja markkinoiden pienuudesta johtuen. Kuluttajilla ei ole valinnan varaa samaan tapaan kuin unionin eteläisimmillä kanssakansalaisillamme. Patenttisota kaventaa tätä valinnan vapautta entisestään ja kuluttajat joutuvat tahtomattaan tyytymään siihen, mitä myyjällä on tarjolla halusipa ostaja sitä tai ei.