Seuraan aktiivisesti Helsingin kaupunginkirjaston kysymys- ja vastauspalstaa. Kansalaisten esittämät kysymykset ovat usein mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Vastaukset ovat asiantuntevia, vaikkakin monesti kopioitu lähes suoraan nettikäyttäjien itsensä ylläpitämästä tietosanakirjasta, jonka tietojen luotettavuutta ja paikkansapitävyyttä on toisinaan syytä epäillä. Muutoinkin vastaukset näyttävät löytyvän myös aivan tavallisella hakukoneella, joten kovin paljon aikaa kirjaston henkilökunta ei tunnu käyttävän vakuuttavien ja tieteellisesti pätevien vastauksien hankkimiseen. Ilahduttavaa on kuitenkin havaita, että koululaiset ovat löytäneet palstan ja esittävän usein napakoita kysymyksiä.

Viikonloppuna palstalle ilmestyi kysymys suomen kielen yhdyssanojen oikeinkirjoituksesta. Tekstistä päätellen kysymyksen oli jättänyt mitä ilmeisimmin koululainen, jolla taitaa olla vielä vähän opeteltavaa oikeinkirjoitussäännöissä. Pitää nyt kuitenkin heti tässä muistuttaa, etten se minäkään mikään suomen kielen asiantuntija ole, ja kirjoitusvirheitä tulee itsekin kirjoitettua tahattomasti aina silloin tällöin. Epävarmoissa tilanteissa tukeudun Kielitoimiston nettisanakirjaan ja suomen kielen kielioppikirjaan, joka seisoo kirjahyllyssäni eikä suinkaan toimettomana. Viikonlopun kysymys näytti sanatarkasti tältä:

Onko oikein kirjoitus säännöt muuttuneet? esim. TV:n ohjelmalistassa luki: Salpausselkä? Meille koulussa opetettiin, että jos jos yhdys-sanassa on 2 samaa kirjainta tulee väliin väliviiva, esim. Salpaus-selkä!!!

Kysyjä on kieltämättä ainakin jonkun verran seurannut opetusta äidinkielen tunnilla. Hänelle on jäänyt mieleen, että joissakin tapauksissa yhdyssanoissa käytetään yhdysmerkkiä eli lyhyttä väliviivaa. Sääntö on helppo, sillä yhdysmerkki tulee silloin, kun yhdyssanan alkuosa päättyy samaan vokaalin, jolla loppuosa alkaa, esimerkiksi: linja-auto, opinto-opas ja jopa perhe-eläke-etu. Kahden konsonantin väliin ei tällaisissa tapauksissa tule yhdysmerkkiä, kuten kysyjä on kuvitellut.

Lyhyt yhdyssanojen oikeinkirjoitusohje

Yhdysmerkki on lyhyt väliviiva. Jotkut tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat yhdysmerkiksi pitkää väliviivaa, jota kuitenkin käytetään muissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi ajatusviivana. Yhdyssanan alkuosaa kutsutaan määriteosaksi ja jälkiosaa perusosaksi.

Yhdyssanan osien välissä käytetään yhdysmerkkiä, kun yhdyssanan alkuosa päättyy samaan vokaaliin, jolla jälkiosa alkaa.

• diplomi-insinööri, linja-auto, nyky-yhteiskunta, vasta-aine, Lähi-itä (mutta: Kaukoitä)

Rinnasteisten yhdysosien väliin tulee yhdysmerkki.

• asentaja-koneistaja, parturi-kampaaja, itä-länsisuunta, liha-makaronilaatikko, Anni-Helena

Erisnimi erotetaan yhdyssanan osana yhdysmerkillä. Jos paikannimen jälkiosa on yleisnimi, ei yhdysmerkkiä käytetä, esimerkiksi: Hämeenlinna, Kapkaupunki, Salpausselkä.

• Anna-täti, pikku-Kalle, Ruotsin-laiva (myös ruotsinlaiva), Itä-Suomi

Numero, kirjain, merkki tai lyhenne erotetaan yhdyssanan osana yhdysmerkillä.

• B-porras, 35-vuotias, 20-29-vuotiaat, %-määrä, 10-kertainen

Jos yhdyssanan alkuosana on ei-, ex- tai jos sanasta muuten tulisi hankalasti hahmotettava tai monitulkintainen, yhdysmerkkiä käytetään selvyyden vuoksi.

• jaa-ääni, ex-poliitikko, pii-levä (vertaa: piilevä), pop-opisto

Sanaliitto määriteosana erotetaan yhdyssanassa yhdysmerkillä.

• Pro Finlandia -palkinto, Humiseva harju -romaani, Mercedes Benz -merkkinen

Jos samaa yhdysosaa ei haluta toistaa, yhteisen osan sijasta käytetään yhdysmerkkiä.

• ala- ja yläaste (vertaa: ala-aste ja yläaste), luku- ja kirjoitustaito, etu- ja takaosa

Harvinainen vieraskielinen ilmaus eli sitaattilaina yhdyssanan alkuosana erotetaan yhdysmerkillä.

• apache-intiaani, squash-maila

Kieleen jo vakiintuneissa vierassanoissa yhdysmerkkiä ei kuitenkaan tarvita.

• charterlento, lasersäde, leasingauto, rockmusiikki

Yhdyssanojen oikeinkirjoitus on kieltämättä joskus vaikeaa. Ongelmia tuottavat yleensä vierasperäiset sanat ja jopa tuiki tavalliset suomen kielen ilmaisut. Kaikkea ei voi myöskään muistaa ulkoa, joten siksi kannattaakin kysyä asiantuntijalta, kuten juuri Helsingin kaupunginkirjaston palvelusta tai kerrata kielioppisääntöjä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ja monilta yliopistojen nettikieliopeista.