USA 2008 - osa 6

Kuudes päivä

Lincoln Memorial
Kuva
Matti Mattila

Matkamme puolivälin tienoilla itärannikolle rantautui helleaalto. Television sääennusteissa päivän korkeimmaksi lämpötilaksi povattiin 36 astetta ja korkeaa ilmankosteutta. Säätila aurinkoineen ja kirkkaine taivaineen oli tietysti ihanteellinen lomasää, mutta ulkona liikkuvalle nähtävyysmatkailijalle se oli enemmänkin tuskaa. Kuumasta ilmanalasta huolimatta kuudennen päivän ohjelmaan kuului Washingtonin nähtävyyksien koluaminen, ja aloitimmekin heti aamulla Lincoln-monumentista. Rakennus on tuttu monista elokuvista ja erityisesti sen salissa istuva kivettynyt Abraham Lincoln. Monumentti näyttää upealta valokuvissa ja sellainen se olikin luonnollisessa koossa nähtynä. Rakennuksen massiivisuus tulee esille vasta, kun seisoo sen portailla tai kun katselee sisällä istuvan entisen presidentin patsasta. Lincoln-monumentti onkin henkilökulttia parhaimmillaan. Itse kohteessa ei juuri ole tämän enempää nähtävää, joten jatkoimme matkaamme jalkaisin puiston lammikon reunustaa puiden varjoissa kohti toisen maailmansodan muistomerkkiä. Lämpötila oli kivunnut jo reippaasti yli hellerajan, joten puiden siimeksessä oli jotakuinkin siedettävää käyskennellä.

Pool caretaker
Kuva
Matti Mattila

Toisen maailmansodan muistomerkki on suunnilleen Lincoln-monumentin ja Washington-monumentin välissä. Muistomerkkiä reunustavat pylväät sotaan osallistuneiden eri maiden ja osavaltioiden kunniaksi ja keskellä solisee raikas suihkulähde. Altaassa kahlasi juuri tuona aamupäivänä siivooja, joka puhdisti suihkulähteen pohjaa. Siivooja oli varustautunut lanteisiin asti ulottuviin kumihousuihin tai puolinaiseen märkäpukuun. Työtä kävi kateeksi, sillä altaassa kahlaaminen oli varmastikin viilentävää, toisin kuin sen reunalla auringon paahteessa kärvistely. Vesipullot tyhjenivät uhkaavan nopeasti ja lämpötila jatkoi kohoamistaan. Kävelimme eteenpäin kohti Washington-monumenttia. Tämäkin kohde on tuttu monista yhteyksistä ja kuuluu niihin ehdottoman pakollisiin nähtävyyksiin kaupungissa. Monumentin ympärillä parveili suuri joukko turisteja, jotka olivat kerääntyneet pieniin ryhmiin. Kukin ryhmä odotti pääsyä monumentin sisälle, jossa pääsee hissillä aivan rakennelman huipulle. Ryhmät oli jaettu kellonaikojen mukaan siten, että puolen tunnin välein sisälle pääsi uusi joukko uteliaita. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta ilmainen pääsylippu on noudettava hieman alempana sijaitsevasta palvelupisteestä. Aamupäivä oli ollut vilkas, sillä saimme lipun vasta kello puoli yhdeksän ryhmään samana iltana. Vain muutaman minuutin kuluttua kaikki päivän maksuttomat pääsyliput olikin sitten jo jaettu.

Washington National Cathedral
Kuva
Matti Mattila

Washington-monumentin jälkeen tärkeimmät kaupungin nähtävyydet olikin yhtä lukuun ottamatta nähty. Toki paljon museoita jäi väliin, mutta niiden läpikäyminen ei kuulunut ohjelmaamme. Jäljellä oli enää Washingtonin kansalliskatedraali. Se sijaitsee ydinkeskustan ulkopuolella eikä useinkaan näy kaupungin keskustaa kuvaavissa kartoissa. Lähin metroasemakin on Cleveland Park, josta on vielä reippaasti matkaa itse kohteeseen. Mikäli ajaa metrolla Tenleytownin asemalle, voi sieltä jatkaa bussilla aivan katedraalin eteen. Kansalliskatedraali on kuitenkin näkemisen arvoin, jos pitää goottilaiseen tyyliin rakennetuista kirkoista. Katedraali on maailman kuudenneksi suurin ja sen rakentaminen aloitettiin 1907. Kirkko on valmistunut pikkuhiljaa ja täysin lahjoitusvaroin. Esimerkiksi keskilaiva ja ruusuikkuna valmistuivat 1976 ja yleisölle nyt avoinna oleva näköalakerros 1982. Läntiset tornit valmistuivat niinkin myöhään kuin vuonna 1990 ja päättivät samalla 83 vuotta kestäneet rakennustyöt. Katedraali onkin upea ja henkeäsalpaava nähtävyys. Maksuton näköalatasanne on avoinna yleisölle, ja sieltä on hienot näköalat kirkon ympäristöön. Ympäristössä tosin ei ole paljoakaan katseltavaa, koska syrjäisen sijaintinsa vuoksi kirkkoa ympäröivät monet asuintalot. Kirkkaalla säällä tasanteelta voi juuri ja juuri erottaa keskustan maamerkkejä. Katedraali puolestaan näkyy hyvin esimerkiksi Washington-monumentin huipulta. Kirkon kellarissa sijaitsee suunnaton lahjatavarakauppa, josta voi ostaa melkeinpä mitä tahansa uskontoon liittyvää, kuten raamattuja, uskonnollista kirjallisuutta, ikoneita, ristiriipuksia, kirkkomusiikkia, taidetta, pelejä, vaatteita ja paljon paljon muuta. Itse asiassa tämä oli yksi suurimmista lahjatavarakaupoista, joita olimme nähneet turistiattraktioiden yhteydessä. Päivän seikkailut kuumassa kesäsäässä olivat alkaneet verottaa voimia ja niinpä palasimme hotelliin päiväunille.

United States Capitol
Kuva
Matti Mattila

Iltapäivän ja illan ohjelmaan kuului vielä käynti Washington-monumentin huipulla, johon olimme varanneet ilmaiset pääsyliput kierrokselle aiemmin aamupäivällä. Palasimme kongressitalolle ottamaan valokuvia myös paraatipuolelta, sillä edellisenä päivänä talon edustaa kansoittivat mielenosoittajat. Saimme upeita valokuvia loistavassa säässä. Kierroksemme alkuun oli aikaa vielä useita tunteja, joten tapoimme aikaa kävelemällä verkkaisesti kohti monumenttia. Aika ajoin jäimme istuskelemaan puiston penkeille ja nauttimaan alkuillan viilenevästä ilmasta. Elämä Washingtonissa näytti pitkälti samanlaiselta kuin muuallakin läntisissä teollisuusmaissa. Ihmiset ulkoiluttivat koiriaan, kuntoilijat hölkkäsivät puistoissa ja osa otti aurinkoa nurmikolla.

Washingto Monument
Kuva
Matti Mattila

Illan viimeinen ohjelmanumero oli kipuaminen Washington-monumentin huipulle. Reppumme ja muut irtotavaramme läpivalaistiin jo ties monenneko kerran. Hissi nosti ryhmän turisteja muutamassa sekunnissa lähes 170 metrin korkeuteen. Huipulla on joka ilmansuuntaan avoinna pienen pienet katseluikkunat, jotka olivat ajan haalistamat. Valokuvien ottamisesta ei tullut juuri mitään naarmuuntuneista ja osin sumentuneista ikkunoista johtuen. Ylhäällä oli ahdasta ja ikkunoille mahtui kerrallaan katselemaan pari kolme ihmistä. Vuoroaan sai odottaa jokaisen ilmansuunnan kohdalla joskus pitkäänkin. Näkymät pikkuruisista ikkunoista olivat kuitenkin hienot ja kaupunki avautui jälleen kerran laajemmalle kuin koskaan aikaisemmin. Paluumatkalla hissin kulku hidastuu ja läpinäkyvistä ovista voi ihailla muistolaattoja, joilla osa monumentin sisäseinistä on verhoiltu. Laattoja on 192 ja ne ovat pääosin lahjoituksia eri osavaltioilta, järjestöiltä, yksityishenkilöiltä ja kansakunnilta. Washingtonin leveysasteella aurinko laskee nopeasti. Ilta alkoi hämärtyä jo kun menimme monumentille, ja pimeys laskeutui noin tunnin kuluessa. Iltaa kannattaa odottaa, sillä monumentti on upeasti valaistu ja hyvillä valokuvausvälineillä siitä saa erinomaisia valokuvia. Kaksipäiväinen vierailumme Yhdysvaltojen hallinnollisessa pääkaupungissa oli tulossa päätökseen. Seuraavana päivänä jatkaisimme jälleen kesämatkaamme uuteen kohteeseen.

Julkaistu sunnuntaina 3.8.2008 klo 11:31 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
USA 2008 - osa 5
Seuraava
USA 2008 - osa 7
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä