Äänen merkitys personoinnissa

Persoonallisuuden implementointia lähestytään monilla parametreilla. Esimerkiksi ääni on merkittävä tekijä agentin ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Professori Clifford Nass ja apulaisprofessori Kwan Min Lee Stanfordin yliopistosta julkaisivat vuonna 2000 tutkimustuloksen, jossa osoitettiin tietokoneella generoidun äänen persoonallisuuden synnyttävän vahvoja samanlaisuuden tunteita tutkimukseen osallistuvissa henkilöissä. Tutkimuksessa käytettiin järjestelmää, jossa eri synteettisillä äänillä luettiin kirja-arvosteluja kahdelle eri persoonallisuusryhmälle. Sekä tietokoneen äänet että osanottajat oli jaettu ekstravertteihin eli ulospäinsuuntautuneisiin ja introvertteihin eli sisäänpäinsuuntautuneisiin. Kun tietokoneen äänen persoonallisuus vastasi osanottajan persoonallisuutta, havaittiin tutkittavien pitävän tietokoneen ääntä miellyttävämpänä, luotettavampana ja informatiivisempana. Kirja-arvostelut arvioitiin positiivisemmin ja itse arvostelun kirjoittaja koettiin miellyttävämpänä ja luotettavampana, vaikka osanottaja ei välttämättä tuntenutkaan kirjoittajaa. Kaupallisessa mielessä tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen. Osanottajat, joilla oli tietokoneen kanssa samankaltainen persoonallisuus, olisivat todennäköisemmin ostaneet kirjan.

Yleismaailmallisesti ihmisen puhe ilmaisee paljon puhujan persoonallisuudesta, kuten iän ja sukupuolen. Monien muiden persoonallisuusulottuvuuksien lisäksi on havaittu, että ekstravertit puhuvat nopeammin ja äänekkäämmin kuin introvertit. Vastaavasti ekstraverttien intonaatio on korkeampi ja vaihtelevampi kuin introverttien. Äänen ominaisuuksia vahvistetaan ulosannettavassa persoonallisuudessa silloin, kun muut, kuten visuaaliset, persoonallisuusvihjeet eivät ole käytettävissä, esimerkiksi puhuttaessa puhelimessa. Synteettisessä puheessa edellä mainitut äänen ominaisuudet korostuvat, jos vuorovaikutuksessa oleva ihminen ei näe visuaalista hahmoa tietokoneella. Nassin ja Leen tutkimus osoittaa, että suurin vaikutus saavutetaan keskittymällä puheen persoonallisiin ominaisuuksiin. Tuloksen perusteella ekstraverteille ihmisille suuntautuneen yrityksen tai tuotteen tulee hyödyntää ekstraverttiä synteettistä ääntä, vaikka äänellä ei näyttäisi olevan mitään suhdetta itse tuotteeseen.

Miesääninen tietokone vaikuttaa tehokkaammin käyttäjän päätöksiin kuin naisääninen tietokone. Miesäänistä tietokonetta pidetään myös sosiaalisesti miellyttävämpänä ja luotettavampana. Nass kollegoineen ovat selvittäneet toisessa tutkimuksessaan miten sukupuolistereotypiat vaikuttavat synteettiseen ääneen. Tutkimuksessa osanottajille, 24 miehelle ja 24 naiselle esitettiin tietokoneella joukko sosiaalisia kysymyksiä. Valittuaan jonkin kuvaruudulla esitetyistä kysymyksistä he saivat kuulla tietokoneen argumentin joko miehen tai naisen äänellä. Osanottajat ottivat kantaa vastaamalla tietokoneelle asteikolla yhdestä kahdeksaan, missä vaihtoehdot varioituivat "Ehdottomasti A" ja "Ehdottomasti B" -vastausten välillä. Yleisesti vastaajat pitivät miehen ääntä vakuuttavampana kuin naisen. Tutkimus osoitti sukupuolistereotypioiden voivan vaikuttaa käyttäytymiseen, kuten ostopäätöksen tekemiseen, sekä asenteisiin. Jos tekoälyä ja agentteja käyttävän järjestelmän suunnittelija ei tiedä käyttäjän sukupuolta, nämä tulokset suosittelevat käyttämään ensisijaisesti miehen ääntä erityisesti tilanteissa, joissa pyritään johonkin päämäärään, kuten ostopäätökseen verkkokaupassa.