Sininen ja valkoinen

Suomen itsenäisyyteen liittyy paljon mielenkiintoisia käänteitä. Näistä muistettavimmat ovat tietenkin vuoden 1917 tapahtumat. Tuolloin silloisen Neuvostoliiton perustaja Vladimir Iljitš Lenin antoi maallemme itsenäisyyden, kun lähetystömme sitä kävi pyytämässä. Tsaarinajan autonomia sai väistyä. Itsenäisyytemme oli Leninin lahja Suomen kansalle, sillä olihan hänellä pelkästään hyviä kokemuksia maastamme valmistellessaan Lokakuun vallankumousta ja matkustellessaan useaan otteeseen maamme halki. Sittemmin on itsenäisyytemme ollut uhattuna niin talvisodassa kuin jatkosodassakin.

Nyt on kuitenkin aika juhlia ja kunnioittaen muistella noita urhoollisia isiämme, jotka henkensä uhalla puolustivat kallisarvoista itsenäisyyttämme. Me emme ole unohtaneet, vaikka maailma ympärillämme onkin muuttunut valtavasti. Itsenäisyyspäivän juhla on ansainnut paikkansa suomalaisessa elämänmenossa. Monille se on hiljentymisen aikaa ja perheen kanssa yhdessäoloa. Toisille itsenäisyyspäivä merkitsee elämän kohokohtaa Linnan juhlissa. Itsenäisyys kuuluu meille kaikille, myös vähäosaisille.

Sininen ja valkoinen

Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin,
Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin.
Kertoisinko köyhyyden, laudat eessä ovien?
Tai sen kaiken rikkauden? Kunnes tiesin vastauksen.

Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.
Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.

Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen.
Lämmön tunsin kuitenkin lujuudessa graniitin.
Hiljaa kuusten kuiske soi, terveisensä tuuli toi.
Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden.

Jukka Kuoppamäki

Julkaistu keskiviikkona 6.12.2006 klo 18:16 avainsanalla musiikki.

Edellinen
Oi Emma
Seuraava
Viiden minuutin paniikki