Langattomat yhteydet alkavat yleistyä yhä useammissa erilaisissa elektronisissa laitteissa. Langaton yhteys on nykyään melkein vakiovaruste digitaalikameroissa, joihin myös GPS-paikannus on yleistynyt kiihtyvällä vauhdilla. Jopa halvemmissakin kameroissa alkaa tätä nykyään olla kaikenlaisia elämää helpottavia ominaisuuksia. Peruskamerat lähentyvät toiminnoillaan koko ajan älypuhelimia, eikä kehityssuunta ole yllättävä, sillä ovathan kännykät vallanneet markkinaosuuksia nimenomaan kamerateollisuudelta.
Vanhempiinkin digikameroihin saa langattoman eli Wi-Fi-yhteyden vaivattomasti. Kameran muistikortin voi nimittäin korvata muistikortilla, johon on sisäänrakennettu Wi-Fi-ominaisuus. Eye-Fi-tuotemerkki lienee yksi tunnetuimmista langattomia ominaisuuksia sisältävistä muistikorteista. Muillakin isoilla muistivalmistajilla on kilpailevia tuotteita, kuten esimerkiksi tunnetulla SanDiskillä. Ostin taannoin Canonin PowerShot S100 -digikameran, joka on näppärä pokkarikamera melkein järjestelmäkameran ominaisuuksilla. Laite on kulkenut mukanani matkoilla ennen kaikkea sen pienen koon vuoksi, mutta saahan kameralla myös erinomaisia valokuvia. Tähän asti olen siirtänyt kuvat kameran muistikortilta tietokoneen kiintolevylle poistamalla kortin kamerasta ja lukemalla muistin sisällön USB-liitänässä olevalla muistikortinlukijalla. Olen ajan mittaan kokenut tämän hankalaksi ja työlääksi vaiheeksi enkä toisaalta ole halunnut alkaa pelata myöskään kaapeleilla. S100-kamerassa ei ole Wi-Fi-ominaisuutta, jolla olisin voinut siirtää kuvat langattomasti kamerasta tietokoneeseen. Korjasin tilanteen tässä eräänä viikonloppuna, kun kävin ostamassa kahdeksan gigatavuisen SanDisk Eye-Fi Wi-Fi -muistikortin.
Muistikortin käyttöönotto ei tahtonut aluksi onnistua. Kortin mukana tuli USB-porttiin liitettävä kortinlukija, johon muistikortti piti ohjeen mukaan sijoittaa ja sitten vain törkätä koko paketti tietokoneeseen. Ohjeen mukaan asennusohjelman piti käynnistyä välittömästi, mutta mitään ei tapahtunut. Painin pitkään asennusongelman kanssa ja sain aika ajoin vain ilmoituksia, ettei muistikortilla ollut mitään, vaikka siellä olisi pitänyt olla tietokoneeseen asennettava ohjelmisto. Lopulta olin jo luovuttamassa, kunnes ajattelin tarkistaa, mitä muistikortilta todella löytyi. Kokeilin kortinlukijaa ja korttia kannettavassa tietokoneessani, mutta sain saman tuloksen eli kortti oli tyhjä. Viimein sijoitin muistikortin toiseen kortinlukijaan, jolloin homma alkoi pelittää ja asennusohjelma käynnistyi, kuten käyttöohjeessa oli kuvattu. Jonkin aikaa tutkailin hankkimaani tuotetta, kunnes päädyin olettamukseen, että kortinlukija oli viallinen. Se ei nimittäin lukenut mitään muistikortteja.
Sain Eye-Fi-ohjelmiston vihdoin ja viimein asennettua tietokoneeseeni. Ohjelmisto tarvitaan yhteyden muodostamiseksi Wi-Fi-tukiaseman ja kameran välillä. Itse Eye-Fi-ohjelmisto on melko suoraviivainen ja helppokäyttöinen, vaikka se ehkä on hieman sekava ensikertalaiselle, joka yrittää ymmärtää, miten insinöörien suunnitteleman ohjelmiston on tarkoitus toimia. Otin ensimmäisen testikuvan vaihdettuani ensin kameran muistikortin uuteen SanDiskin Eye-Fi-korttiin. Hymy oli herkässä, kun ensimmäinen valokuva siirtyi langattomasti vanhasta pokkaridigikamerastani suoraan tietokoneen kiintolevylle. En voinut tuossa vaiheessa muuta todeta, kuin että suoritus oli uskomaton. Käytännössä peukalon kynnen kokoiseen pieneen ohueen kapistukseen oli saatu ahdettua Wi-Fi-langattomuus sekä muistikortin toiminnot, ja kamerakin tunnisti automaattisesti muistin laadun todeten, että korttipesään oli työnnetty Eye-Fi-kortti. Canonin kamera siis tunnisti muistityypin ja käyttäytyi sen mukaisesti.
Eye-Fi-ohjelmiston saa ilmaiseksi myös älypuhelimeen. Yksillä ja samoilla asetuksilla voikin sitten ohjailla kaikkia langatonta tiedonsiirtoa tukevia valokuvauslaitteitaan. Älypuhelimessa ohjelmisto toimii samoin kuin kamerassakin eli siirtää otettuja valokuvia langattomasti Wi-Fi-tukiaseman kautta sitä mukaan, kun niitä näppäilee. Jos kotitukiasema eli asema, johon Eye-Fi-yhteys on asennusvaiheessa muodostettu, ei ole lähipiirissä eikä yhteyttä asemaan voi siis muodostaa, voi kuvat halutessaan siirtää Eye-Fi-pilvipalveluun, jossa ne säilyvät seitsemän päivää eli viikon ajan. Sieltä ne voi sitten siirtää edelleen koneelleen. Mikäli ei halua käyttää pilvitallennusta, voi kuvat jättää kameran muistiin ja vasta kotiin palattuaan siirtää ne koneelle. Tällöin riittää vain kameran käynnistäminen, jolloin siirto alkaa välittömästi, kun Eye-Fi-kortti on saanut yhteyden tukiasemaan. Kaiken kaikkiaan SanDiskin Eye-Fi-muistikortti on todella erinomainen kapine ja muuttaa siis vanhankin kameran nykyaikaisesti langatonta tiedonsiirtoa tukevaksi vempeleeksi.