Puhekielessä kuulee paljon ilmaisuja, joita ei yleensä kirjoiteta samalla tavalla. Esimerkiksi ilmaisu "mennään elokuviin" on hyvin yleinen puhutussa kielessä, mutta kirjakielessä se tulisi kirjoittaa muodossa "menemme elokuviin". Eräs blogini (vai pitäisikö tässä kirjoittaa verkkopäiväkirjani) lukija kiinnitti huomiota ilmaisuun "saada aikaiseksi". Hänestä oikeampi ilmaisu on "saada aikaan". Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on käsitellyt tätä kysymystä Helsingin Sanomissa 25.3.2007. Artikkelissa Maija Länsimäki kirjoittaa seikkaperäisesti ilmaisun historiaa ja murteiden eri muotoja. Vanhin kirjallinen tieto "saada aikaiseksi" ilmaisusta on Länsimäen mukaan jo vuodelta 1767. Ilmaisu tunnetaan eri maakunnissa hieman eri muodoissa. Pohjoisessa "saadaan aikuiseksi" ja Etelä-Pohjanmaalla "saadaan ajalliseksi". Nykysuomen sanakirja vuodelta 1951 pitää "saada aikaiseksi" sanontaa puhekielisenä. Kielenhuollon oppaatkin suosittelevat "saada aikaan" muotoa. Toisaalta "saada aikaiseksi" muodossakaan ei ole mitään vikaa. Kirjakieleen vain on aikoinaan haluttu useista vaihtoehdoista valita vain yksi muoto, ja näin on päädytty "saada aikaan" ilmaisuun.

Puhekielisen ilmaisun käyttöä kirjakielessä ei siis tarvitse hävetä. Ilmaisun käyttö oikeastaan kunnioittaa historiallisia perinteitä aina 1700-luvulta lähtien. Täydellisen kirjakielen kirjoittaminen voi toisaalta olla liikaa vaadittu pöytälaatikkokirjailijoilta, joista moni on oppinut lingvistiset taitonsa vain koulussa. Yksityiskohdista on toki hyvä keskustella, mutta paljon suurempi urakka on vielä edessä. Monet suomalaiset kun eivät osaa kirjoittaa edes yksinkertaisimpia yhdyssanoja oikein.