Portugali 2016 - osa 8

Fátima

Bussimme keräsi jälleen monikymmenpäisen ryhmämme uutta päiväretkeä varten. Lähdimme hotellilta yhdeksältä aamulla ja edessä oli vajaan kahden tunnin ajomatka kohti Portugalin ja ehkä koko roomalaiskatolisen kirkon tärkeintä pyhiinvaelluskohdetta Fátiman kaupungissa. Fátima tuli kuuluisaksi toukokuussa vuonna 1917, kun kolme kouluikäistä lasta kokivat näyn kylässä. Pääosassa olivat kymmenvuotias Lúcia Santos (1907-2005) ja hänen hieman nuoremmat serkkunsa Jacinta Marto (1910-1920) ja Francisco Marto (1908-1919). Lapset näkivät leimuavan hahmon läheisessä tammipuussa. Hahmo näkyi kolmikolle, mutta ainoastaan Lúcia kykeni kuulemaan tämän puhetta. Joidenkin arvioiden mukaan neitsyt Maria oli ilmestynyt lapsille ja kertoi Lúcialle kolme salaisuutta. Loppu onkin sitten historiaa, nimittäin Fátimasta tuli tämän jälkeen kuuluisa koko maassa ja myöhemmin koko katolisessa maailmassa. Nykyään kaupunkiin tehdään suuria pyhiinvaellusmatkoja erityisesti toukokuussa eli samoihin aikoihin, kun lapset kokivat näyn sekä puoli vuotta myöhemmin lokakuussa, jolloin lapset viimeisen kerran saivat tuta ilmestyksestä. Touhu on kauttaaltaan kaupallistunut, luonnollisesti, vaikka mukana on edelleen aimo annos uskontoakin niin, että kaupunkiin valmistui vuonna 2007 valtava uusi Pyhän Kolminaisuuden kirkko eli Igreja da Santíssima Trindade 9 000 ihmiselle. Uutta pyhättöä vastapäätä on vuonna 1953 valmistunut koristeellinen basilika Basílica de Nossa Senhora do Rosário de Fátima. Tiukka aikataulumme salli nopean vierailun vain uudessa kirkkorakennuksessa, joka oli kaikin puolin, niin sisältä kuin ulkoakin hyvin vaikuttava.

Batalha

Fátima
Kuva
Matti Mattila

Seuraava kohteemme sijaitsi noin puolen tunnin ajomatkan päässä Batalhan kaupungissa. Batalha puolestaan on tunnettu Portugalin itsenäistymisestä Espanjan ikeen alta. Vuonna 1385 portugalilaiset taistelivat ylivoimaista Espanjan armeijaa vastaan, mutta kuin ihmeen kaupalla voittivat alimiehitettynä vastustajansa. Voitosta Jumalalle kiitollisena kuningas João I (1357-1433) eli kotimaisittain Juhana I antoi rakennuttaa mahtavan luostarin kaupunkiin. Perillä ryhmäämme odotti paikallinen opas, jonka johdolla tutustuimme Portugalin tärkeimpään goottilaiseen kirkkorakennukseen. Kohde on näkemisen ja kokemisen arvoinen ja opastettuna siitä saa paljon enemmän irti kuin vain tuijottamalla korkeita kaariholvia ja kirkkolaivoja. Kirkon takaosasta löytyy lisäksi pieni erikoisuus. Siellä on keskeneräinen kappeli, josta on saatu vasta seinät pystyyn, mutta josta puuttuu vielä tyystin aiottu kupolikatto. Erikoinen rakennelma oli säiden armoilla, mutta oli kiviveistoksineen säilynyt melko hyvässä kunnossa jo lähes kuusisataa vuotta. Kappelin rakennustyöt alkoivat vuonna 1437, mutta niitä ei koskaan saatettu loppuun. Aikamme Batalhassa oli päättymässä emmekä ennättäneet olla kohteessa kuin tunnin ajan. Hieman harmittelin kiireistä aikataulua, sillä olisin halunnut piipahtaa vielä kirkon matkamuistomyymälässä ostamassa rakennuksesta kertovaa kirjallisuutta. Ostokset jäivät kuitenkin tekemättä, kun jo suuntasimme seuraavaan kohteeseen Nazarén kaupunkiin lounaalle.

Nazaré

Keskeneräinen kappeli Batalhan luostarissa
Kuva
Matti Mattila

Sää Nazarén kauniissa rannikkokaupungissa oli aurinkoinen ja lämmin. Tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Avenida Manuel Remígio -rantabulevardille, josta oli upeat näkymät pitkälle Praia da Nazaré -hiekkarannalle. Kadun päässä sijaitsi lounaspaikkamme kalaravintola São Miquel, jossa henkilökunta jo odottelikin ryhmäämme. Pääsimme heti asiaan eli itse syömiseen ja aloitimme kevyellä salaatilla ja talon sämpylällä. Pöydillä odotti juuri oikeaan lämpötilaan jäähdytetty valkoviini, joita oli varattu useampi pullo jokaista viittä pöytäämme kohtaan. Tarjoilijat myös pitivät huolen, ettei viini päässyt loppumaan, sillä heti kun pullo tyhjeni, ilmestyi sen tilalle uusi tyhjennettäväksi. Pöytäkuntamme puolestaan piti huolen, että pöytään jäi lopulta vain tyhjiä pulloja. Salaatti tarjoiltiin isoista vadeista, joista kukin ruokailija sai poimia itselleen sopivan annoksen. Pääruokana oli doradaa eli kultaotsa-ahventa paikalliseen tapaan. Dorada on erittäin yleinen ja tyypillinen kala-annos Portugalissa, ja sitä tarjoillaan usein lounaalla. Ruoka oli erittäin maittavaa etenkin kun se oli hyvin ja ammattimaisesti tehty. Kolmen ruokalajin lounaan päätteeksi tarjoiltiin vielä hedelmäcocktail ja espressoa. Osa ryhmästämme kiireisimpinä ehti tosin jo lähteä omille teilleen ennen kuin jälkiruoka kannettiin pöytiin.

Julkaistu Mondayna 28.3.2016 klo 8:01 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
Portugali 2016 - osa 7
Seuraava
Portugali 2016 - osa 9