Näinkö aina meille täällä käy

Päässäni alkoi tänään aamulla soida ikivanha "Näinkö aina meille täällä käy" -hittikappale. Muistin, että biisin oli aikoinaan levyttänyt suomeksi Virve Rosti, mutta juuri muuta en sitten siitä tiennytkään. Balladin melodia on erittäin kaunis eikä suomenkielisessä sanoituksessakaan ole moitteen sijaan. Sen verran väärin muistin kertosäkeen, että sijoitin vanhasta muistista aina-sanan hokeman loppuun, vaikka oikeasti se on jo heti toisena. Vielä muistin senkin, että laulu on vanha käännösiskelmä ja siihen tietoni tästä iskusävelmästä sitten loppuivatkin. Myöhemmin aloin penkoa kauniin soiton taustoja, jotka osoittautuivat melko yllätyksellisiksi.

Virve Rosti: 1-2-3-4-tulta!

Virve "Vicky" Rostin tunnetuksi tekemän kipaleen alkuperäinen englanninkielinen nimi on "Ain’t That Just the Way". Laulun säveltäjä- ja sanoittajatrioon kuuluvat amerikkalaiset pitkän linjan viihdemiehet muusikko Bruce Belland, TV-tuottaja Glen A. Larson (1937-2014) sekä laulaja-muusikko Stu Phillips. Tekijäkaartissa silmääni pisti Glen Larsonin nimi ja aloin miettiä, josko todellakin on kyseessä sama tuottaja, joka aikanaan toi televisioihimme sellaiset hittisarjat kuten Taisteluplaneetta Galactica, Magnum, P.I. ja Ritari Ässä. Pengottuani laulun taustoja vielä syvemmälle paljastui Larson todellakin samaksi tuottajaksi, joka tuli tunnetuksi maailmankuuluilla televisiosarjoillaan. Hämmästelin hetken, mitä tekemistä hänellä oli tämän kauniin balladin kanssa. Pian netistä alkoikin löytyä vastauksia.

Alkuperäinen kappale sävellettiin nelisenkymmentä vuotta sitten eli jo vuonna 1975. Sen levytti ensimmäisen kerran kuuluisa yhdysvaltalainen malli ja viihdetaiteilija Barbi Benton. Kappaleen ensiesitys kuultiin tai oikeastaan nähtiin samana vuonna, kun Suomessakin televisioidun, ratsastavan lainvalvojan Sheriffi McCloud -televisiosarjan syyskuun "Park Avenue Pirates" -jaksossa Benton lauloi kappaleen maailmanmenestykseen. Larsonin osuus tekijäkolmikossa alkoi vähitellen valjeta, sillä Sheriffi McCloud -sarja oli hänen tuottamansa. TV-ensi-illan jälkeen laulu julkaistiin singlenä seuraavana vuonna 1976, ja se nousi nopeasti hittilistojen kärkeen erityisesti Euroopassa. Erikoinen piikki listauksissa syntyi vuonna 1977, kun laulu keikkui naapurimaamme Ruotsin singlelistalla peräti kymmenen peräkkäistä viikkoa ollen siellä tuolloin aikansa suosituimpia iskelmiä. Virve Rosti levytti laulun suomeksi niin ikään vuonna 1976, ja se ilmestyi laulajan toisella studioalbumilla 1-2-3-4-tulta! Levyltä balladi nousi nopeasti listamenestykseksi ja on sen jälkeen soinut aika ajoin aina näihin päiviin asti. Biisin tunnelmaan voi uppoutua Spotify-suoratoistopalvelussa, josta löytyy myös muiden suomalaisartistien versioita samasta laulusta.

Julkaistu keskiviikkona 2.11.2016 klo 17:27 Musiikki-luokassa avainsanoilla historia ja musiikki.

Edellinen
Keltainen Lego-sukellusvene
Seuraava
Kirjaveistoksia
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä