Egmont Kustannus järjesti kuluvalla viikolla arpajaiset. Palkintona oli vapaalippu Helsingin Kirjamessuille. Minua onnisti kuin sattuman kaupalla ja sain pääsylipun messuille, jotka pidetään paraikaa kuluvana viikonloppuna. Kirjat ovat aina kiehtoneet minua, ja kirjahyllyyni onkin vuosien varrella kerääntynyt muuttomiehen kannalta luvattoman paljon teoksia. Hyllyt kieltämättä notkuvat kirjoista, joista osan olen joutunut siirtämään kaappiin ja jopa myymään tilanpuutteen vuoksi. Läksin messuille heti aamutuimaan välttääkseni pahimmat ruuhkat, mutta siinä olin väärässä. Moni muukin ajatteli samoin, ja messukeskus oli tulvillaan kävijöitä pian avaamisen jälkeen. Lisää vieraita saapui ja ulko-ovet kävivät kuin Stockmannilla sen parhaimpina aikoina. Samaan aikaan järjestettiin Viini ja Ruoka -messut, mikä varmasti entisestään lisäsi tilaisuuden mielenkiintoa.

Suurimman hallin oli vallannut Kirjamessut. Esillä olivat käytännöllisesti katsoen kaikki Suomessa toimivat kustantamot ja isommat kirjakauppiaat. Minua tosin kiinnosti enemmän antikvaarinen osasto, jossa kymmenet antikat pääkaupunkiseudulta ja lähiympäristöstä olivat tuoneet parhaimmat aarteensa myyntiin. Päätin jo lähtiessäni, että yhtään uutta kirjaa en nyt osta ellei sitten vastaan tule jokin todellinen harvinaisuus tai himoitsemani keräilykappale. Kolusin läpikotaisin antikvaariset puodit kiertäen kaukaa kustannusliikkeiden osastot, sillä niissä olisi taatusti saanut aikansa kulumaan kirjauutuuksia plaratessa. Kahden euron kirjat kyllä kiinnostivat myös, mutta väentungos oli sen verran tiheä, että päätin jättää tarjouksen hyödyntämättä. Tuskin olisin löytänyt laareista mitään mielenkiintoista.

Kirjamessujen jälkeen siirryin Viini ja Ruoka -messujen halliin yläkertaan. Väenpaljous oli sielläkin silmiinpistävä. Pienissä kojuissa valmistettiin ja myytiin herkullisen näköisiä annoksia, ja maistiaisia sai nappailla siellä täällä. Tällaisilla maistiaismessuilla on hyvä mahdollisuus saada vatsansa sekaisin ellei sitten kaikista tarjolla olevista herkuista niin pahimmassa tapauksessa jonkin bakteeritartunnan myötä. Makupaloja poimiessaan ei aina voi välttyä hipaisemasta vieressä olevia herkkupaloja, ja kukaan ei voi varmistaa, että jokaisen kävijän kädet ovat puhtaat. Onneksi olin tyydyttänyt pahimman ruokahaluni Brunbergin riisisuklaalla, jota ostin pienen pussukan messualueella. Vaikka yritin pitää hieman vauhtia messuosastojen läpikäynnissä, sain silti aikaa kulumaan alkuiltapäivän puolelle. Ilman vapaalippua en messuille olisi mennyt enkä muista, että olisin koskaan messulippua edes ostanutkaan. Aina nimittäin näitä kutsulippuja jostain saa.