Lomake vai kaavake?

Arkipuheessa lomakkeet ja kaavakkeet menevät usein sekaisin. Monet puhuvat kaavakkeesta tarkoittaen kuitenkin lomaketta. Näiden kahden käsitteen eroja ei tunneta ja siksi niitä käytetään sekaisin ja hyvin huolettomasti. Aina ei voi myöskään luottaa edes sanakirjaan, sillä esimerkiksi Valittujen Palojen julkaisema Uusi suomen kielen sanakirjakin (1998) kertoo, että kaavake on paremminkin lomake. Kaavakkeesta ja lomakkeesta on käyty keskustelua jo ainakin 1940-luvulta. Tuolloin vuonna 1947 ilmestyi E. A. Saarimaan klassinen Kielenopas. Oppaassa kirjoittaja esittää, että ke-loppuiset sanat tarkoittavat yleensä jotakin pienempää tai samankaltaista kuin kantasana, kuten: kieleke, lahdeke, linnake jne. Siten esimerkiksi parveke tarkoittaisi pienempää oleskelutilaa kuin kantasanansa parvi. Lomake-sanan kantana ei suinkaan ole loma, koska kyseessä ei ole pieni loma eikä loman kaltaisuus. Saarimaan mielestä lomake ei ole sananmuodostuksen mukainen, ja siksi hän piti kaavaketta parempana sanana kuin lomake.

Keskustelu näiden kahden sanan käytöstä mutkistui. Samaan aikaan toimitettiin Nykysuomen sanakirjaa, jossa kaavake-hakusanan kohdalla luki: paremmin lomake. Sanakirjan toimitus viittasi tässä 1920-luvulla julkaistun Kotikielen Seuran lehteen Virittäjään. Siinä Oikeakielisyyttä-palstan kirjoittaja opastaa: "Lomake (blankett) sisältää tyhjiä ’lomia’, jotka käytettäessä täytetään; kaavake (formulär) annetaan käyttäjän malliksi, ohjeeksi, jonka mukaan hänen tulee omakätisesti kirjoittaa sanottavansa kokonaan." Ehkä käsitteiden sekamelska juontaa juurensa juuri näiden kahden auktoriteetin erilaisista näkemyksistä. Molempien perustelut ovat kiistatta järkeenkäypiä ja hyväksyttäviä.

Nykykielessä kaavakkeelle ja lomakkeelle on vakiintunut selvä ero, sillä kaavake on lomakkeentäyttömalli. Kaavake kertoo, miten lomake tulee täyttää ja on siis esitäytetty malliksi. Lomake puolestaan on se asiakirja, joka täytetään omilla tiedoilla. Siinä otsikoiden ja viivojen lomaan kirjoitetaan pyydetyt tiedot. Kaavakkeeseen ei voi enää täyttää mitään toisin kuin lomakkeeseen. Eroja puoltaa myös kaavake-sanan kantana oleva kaava-sana, joka mm. matematiikassa tulkitaan ohjeeksi jonkin matemaattisen ongelman ratkaisemiseksi. Kaavakkeita ei usein näe yhtä paljon kuin lomakkeita. Parhaiten kaavakkeen löytää joka vuosi kotiin jaettavasta veroilmoituksen täyttöohjeesta. Ohjeen lopussa on esimerkkejä esitäytetyistä verolomakkeista. Nämä esimerkit ovat kaavakkeita. Verotoimistoon palautettava ilmoitus on lomake.

Julkaistu lauantaina 17.2.2007 klo 12:00 avainsanalla lingvistiikka.

Edellinen
Finlandiapuisto
Seuraava
Sinfoninen Eric Coates