Tampereelta kuuluu kummia. Viime aikoina tämä Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki on ollut uutisotsikoissa vähän väliä. Jokin aikaa sitten uutisoitiin Rantaväylän tunnelista, josta on tulossa toistaiseksi maamme pisin maantietunneli 2,3 kilometrin pituudellaan. Manse pääsi jälleen keskusteluihin, kun viime lokakuussa avattiin 25-kerroksinen Hotelli Torni Tampere. Tänään uutissuma kasvoi jälleen uusilla terveisillä, kun mediat toitottivat pitkin päivää kaupungin uudesta tulevasta ja samalla suurimmasta Ratina-kauppakeskuksesta, josta kaavaillaan Suomenkin mittakaavassa megalomaanista ostosparatiisia. Kaupunkihan kehittyy siis ihan kohisten. Vielä kun kaduilla kohta alkavat vyöryä ratikat, on Tampereella kaikki mahdollisuudet todella kivuta eurooppalaisten suurkaupunkien kastiin.

Tampereen kaupunkia kehitetään kaikesta päätellen ennakkoluulottomasti. Samaa avarakatseisuutta toivoisi pääkaupunkiin Helsinkiin, jossa on jo vuosia jahkailtu jos jonkinlaisen uudistuksen parissa saamatta päätöksiä kuitenkaan aikaan. Helsingin päättämättömyys alkaa kohta muistuttaa entisen pääkaupungin Turun tapaa jähmettää lähes kaikenlainen kehitys joko politiikan tai byrokratian rattaisiin. Turun kauppatorin alle ei vain ole vieläkään saatu toriparkkia eikä Helsinkiin keskustan alittavaa keskustatunnelia. Nyt Helsingissä kisataan Hakaniemen sillan kohtalosta. Kruunuhakalaiset ovat esittäneet sillan korvaamista tunnelilla, mutta tämä tuskin toteutuu aivan kuten eivät toteutuneet Alvar Aallon (1898-1976) keskustasuunnitelmatkaan 1960-luvulla. Melkein tässä jo toivoo, että maamme isot kaupungit ryhtyvät keskenään kilpailemaan, kellä on edistyksellisimmät kaupunkisuunnitelmat ja ennen kaikkea toteutukset. Tampere on tässä ottelussa hyvän matkaa muita edellä.