Stockmann-tavaratalokonsernilla ei mene hyvin. Kauppahuoneen ongelmista on uutisoitu jo jonkin aikaa, ja viimeisin uutinen kertoo massiivisista sopeuttamistoimista yhtiössä. Firman on sopeuduttava hiipuvaan myyntiin, ja näihin muutoksiin lukeutuu tavaratalojen sulkemisia sekä henkilökunnan irtisanomisia. Stockan ongelmat ovat tyypillisiä huonon johtamisen seurauksia. Johto ei ole osannut seurata maailman menoa, vaan on tuudittautunut vanhoihin hyviin aikoihin ja jämähtänyt jonnekin kultaiselle kuusikymmenluvulle. Osakkeenomistajana luonnollisesti harmittelen ja syytän kaikesta epäpätevää johtoa. Konsernin epäonnistumisten ilmentymäksi ruumiillistui yhtiön nyttemmin entinen toimitusjohtaja, joka kuvainnollisesti kädet ylös nostaen ja hanskat tiskiin lyöden jätti uppoavan laivan viime elokuussa 2014 ja jäi sitten suhteellisen nuorena miehenä hyvillä eläkeansioilla eläkkeelle. Huonon johtamisen seuraukset maksatetaan nyt henkilökunnalla ja yhtiön toimintojen alasajona.

Stockmannin myllerryksen keskellä on henkilöstön lisäksi asiakas. Tämän sain karvaasti kokea, kun menin typeryyksissäni ostamaan Stockan verkkokaupasta uuden digiboksin romuttuneen tilalle. Kaikki sai alkunsa jo melkein kolme viikkoa sitten Hullut päivät -kampanjan vielä ollessa käynnissä. Niin, kukapa enää muistaa kevään hulluttelupäiviä? Digiboksini siis hajosi, ja löysin Hulluilta päiviltä uuden edullisen laitteen. Aparaatti oli myynnissä vain verkkokaupassa eikä sitä voinut ostaa tavaratalosta. Tällä manööverillä onneton Stockmann yrittää epätoivoisesti lisätä verkkokauppansa suosiota ja ohjata asiakkaita yhä enemmän nettiostoksille. Järjettömintä koko tässä ostosseikkailussa oli kuitenkin tavaran toimitus. Minulle asiakkaana ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin postitoimitus, mikä kuulostaa pähkähullulta, kun helsinkiläinen lähettää paketin toiselle helsinkiläiselle, vaikka pääkaupunkiseudulla olisi pari-kolmekin tavaratalopömpeliä, josta lähetyksen olisi voinut käydä noutamassa. Ymmärrä kuitenkin, että logistisesti postitoimitus oli Stockalle ehkä vaivattomampi prosessi.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin Stockmannin täydellinen mahalasku toimitusketjussa. Tavaratalo epäonnistui lähes alusta loppuun digiboksini toimituksen kanssa. Ainoan valopilkun tässä prosessissa toi posti, joka mitä ilmeisimmin näki paljon vaivaa Stockmannin virheiden korjaamisessa. Posti saikin lopulta pakettini toimitettua alle vuorokaudessa. Tilaukseni seikkaili pääkaupunkiseudulla yli kaksi viikkoa ja sain siis odotella valmiiksi maksamaani tavaraa alun kolmatta viikkoa. Bugisen verkkokaupan tilauksenseurannasta ei ollut mitään apua, koska siellä ollut linkki johti olemattomalle postin sivulle. En myöskään saanut mitään väliaikatietoja kaupasta, joten jouduin tietämättömänä ja täydellisessä pimennyksessä odottamaan pakettiani. Postilta saamieni tietojen mukaan Stockmann oli merkinnyt lähetyksen väärin ja väärällä lähetystunnuksella, vaikka vastaanottajan osoite oli oikein.

Olen aiemminkin suominut Stockmannin verkkokauppaa ja kuvaillut sitä lähinnä vitsiksi. Tämä kokemus vain vahvisti käsitystäni siitä, että Stocka on täysin pihalla nykyajasta ja mitä maailmalla tapahtuu. En ihmettelisi, vaikka putiikki seuraavaksi ilmoittaisi konkurssistaan tai täydellisestä lopettamisestaan. Sellaisen pienen neuvon tällainen vähäpätöinen asiakas isolle konsernille kuitenkin haluaa antaa, että jos aikoo ryhtyä verkkokauppiaaksi, niin kannattaisi sitten alkaa opetella nettikaupankäynnin aakkosia. Stockmannin osakkeenomistajana minun pitäisi oikeastaan kehottaa ihmisiä ostoksille kauppaani, mutta näillä kokemuksilla en voi muuta kuin kokea myötähäpeää ja ohjata väkeä asiansa osaaviin verkkokauppoihin. Oli tämä kyllä niin huono esitys, etten yksinkertaisesti voi suositella Stockmannin verkkokauppaa kenellekään, ja haamulle toivottelen vain hyvää siestan jatkoa, ja johto jatkakoon Ruususen uniaan samalla kun muu maailma mennä porskuttaa eteenpäin.