Ismo Hölttö Ateneumissa

Helatorstai katkaisee jälleen työviikon sulkemalla kaupat ja muuttaen tavallisen arkipäivän arkipyhäksi. Helatorstai-sana on muodostettu ruotsin kielen pyhä-sanasta helg, johon on liitetty tuttu torstai, joka sekin on oikeastaan peruja muinaisilta ajoilta. Torstai on alkujaan yhdyssana, jonka alkuosa on ukkosen jumala Tor ja jälkiosa päivää tarkoittava sana. Ruotsin kielessä päivä-sana on dag ja näin Torin päivä on ruotsiksi Tors dag eli nykyruotsiksi torsdag. Loppujen lopuksi pyhä Torin päivä on helatorstai, jolla sisältönsä puolesta ei tosin ole mitään tekemistä skandinaavisen jumaltaruston kanssa. Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Pyhäpäivän sijainti kalenterissa vaihtelee pääsiäisen mukaan, sillä helatorstai on 39. päivä pääsiäisestä.

Ismo Hölttö: Lestadiolaisten Suviseurat, Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, 1966
Kuva
Ismo Hölttö

Minulle yllättävä vapaapäivä soi mainion tilaisuuden käyttää jo toistamiseen Museokorttia. Ateneumin taidemuseossa on meneillään vielä muutaman viikon ajan hieno Ismo Hölttö -valokuvanäyttely. Seinille on koottu kymmenittäin mustavalkoisia valokuvia 1960-luvun Suomesta ja Helsingistä. Noin viidenkymmenen vuoden takaiset otokset kertovat pääkaupungin arkisesta elämästä sekä suomalaisesta maaseutuelämästä aikana, jolloin väki muutti sankoin joukoin maalta kaupunkeihin. Kaupunkilaisten pukeutumisessa on nähtävissä selkeät muodin merkit, jotka olivat vallalla tuohon aikaan. Erityisesti savukkeet olivat silmiinpistävässä osassa valokuvissa. Tupakointi oli arkipäiväistä ja kuului olennaisena osana miehen ulkoista olemusta. Muutamat valokuvat toivat kaihoisia muistoja omasta lapsuusajasta ja saivat hetkeksi kaipaamaan niitä vanhoja hyviä aikoja. Toisaalta, tuskinpa vaihtaisin nykypäivän mukavuuksia takavuosien ankeuteen, mutta ainahan sitä menneiden aikojen elämänmenoa voi muistella ellei muuten niin valokuvista ainakin. Höltön näyttely olisi varmaankin jäänyt minulta väliin, ellen olisi tullut hankkineeksi Museokorttia. Normaalihintainen aikuisten 13 euron pääsylippu kirpaisee sen verran paljon, että se panee miettimään tarkoin, mihin näyttelyyn sitä vuoden aikana menee.

Julkaistu torstaina 14.5.2015 klo 14:21 avainsanoilla historia, kulttuuri, lingvistiikka, museot, näyttelyt ja valokuvaus.

Edellinen
Valerian-elokuva
Seuraava
Kaseva - Kun maailma elää