Olipa kerran mies, jolla oli kauhea intohimo paistettuihin papuihin. Hän rakasti niitä, hän jumaloi niitä, hän halusi niitä kiihkeästi. Mutta joka kerta ne aiheuttivat hänelle paljon hämmennystä pian syömisen jälkeen. Hänen ruumiinsa reagoi papuihin nopeasti ja se oli kauheaa katseltavaa. Eräänä päivänä hän tapasi tytön, johon hän rakastui. Kun tuli ilmeiseksi, että he menisivät naimisiin, hän tajusi tytön tulevan entistä hämmentyneemmäksi ja joutuvan nöyryytetyksi hänen mieltymyksestään paistettuihin papuihin. Hän päätti uhrautua ja luopua rakastetuista paistetuista pavuista. Lyhyen ajan päästä he sitten menivätkin naimisiin.

Muutamia kuukausia myöhemmin matkalla töistä kotiin miehen auto meni rikki. Hän ei ollut kovin kaukana kotoa, joten hän päätti jättää auton ja kävellä loppumatkan. Hän ohitti pienen maantiekahvilan ja päätti soittaa vaimolleen ja kertoa myöhästyvänsä päivälliseltä. Saapuessaan kahvilaan paistettujen papujen tuoksu valtasi hänet. Miehellä oli vielä joitain kilometrejä matkaa, joten hän päätti kävellä pois jälkivaikutukset ennen saapumistaan kotiin. Ei aikaakaan kun hän oli syönyt jo kolme isoa lautasellista paistettuja papuja. Vaikutukset alkoivat tuntua heti hänen lähdettyä kahvilasta. Mies prutkutti mäen päälle ja prutkutti alas toista puolta. Kun hän lähestyi kotia, toistumistiheys ja voimakkuus väheni onneksi voimakkaasti ja hän tunsi olevansa melko turvassa.

Juuri saapuessaan kotiin, kuinka ollakaan, hän tunsi suuren murinan sisällään ja hänet valtasi kauhea paine. Kun hän odotti etuovensa ulkopuolella vapauttaakseen viimeisen vaikutuksen, hänen vaimonsa tempaisi oven auki. Vaimo selitti jännittyneenä: "Kultaseni, olen tehnyt kaikkein ihanimman yllätyspäivällisen sinulle." Vaimo laittoi siteen miehensä silmille ja vei hänet tuolille omalle paikalleen pöydän päähän. Juuri kun vaimo oli valmiina ottamaan siteen, puhelin soi. Vaimo pani hänet lupaamaan, ettei hän kurkista ennenkuin hän on palannut ja meni vastaamaan puhelimeen.

Kun vaimo oli mennyt, mies käytti tilaisuutta hyväkseen, siirsi painoaan jalalta toiselle ja päästi äänekkään pierun. Se ei ollut ainoastaan äänekäs, vaan yhtä kypsä kuin mätä muna. Hänellä oli jopa vaikeuksia hengittää, joten hän otti nenäliinan ja ryhtyi huiskuttamaan ilmaa ympärillään. Hän alkoi tuntea olonsa paremmaksi, kun hän tunsi toisen kiihkon. Mies nosti taas jalkaa ja päätti antaa vaimon kirota. Se kuulosti ihan tuubalta ja haju oli niin kamala, että hän alkoi yökätä. Hän leyhytteli kunnes hänen käsiään alkoi särkeä. Asiat olivat juuri palanneet normaaleiksi, kun hän tunsi toisen voimakkaan ilmanpaineen. Hän siirsi painoaan toiselle jalalle ja antoi mennä. Se oli oikea palkintotapaus. Ikkunat helisivät, astiat pöydällä kilisivät ja minuuttia myöhemmin kukat pöydällä olivat lakastuneet.

Kuulostellen vaimon keskustelua hän jatkoi tällä tavalla seuraavat 15-20 minuuttia heilutellen nenäliinaansa joka kerta. Kun äänet hyvästelystä osoittivat puhelinkeskustelun loppua, hän laittoi nenäliinansa siististi syliinsä ja laski kätensä päälle. Hymyillen tyytyväisenä hän oli viattomuuden perikuva, kun hänen vaimonsa palasi huoneeseen. Pyytäen anteeksi pitkää keskustelua vaimo kysyi oliko hän kurkkinut? Mies vakuutti vaimolle, ettei ollut, ja vaimo poisti siteen. Samalla paljastuivat päivällisvieraat, jotka istuivat pöydän ympärillä hänen syntymäpäiviensä yllätysjuhlan kunniaksi...