Hurrikaani Wilma

Luonnonvoimien edessä ihminen on yleensä melko heikko. Viime vuosina olemme saaneet kuulla ja nähdä tiedotusvälineissä monenlaisia luonnonkatastrofeja, joissa luonnon omat voimat ovat päässeet valloilleen. Hurrikaanit, tulvat, maanjäristykset ja tsunamit ovat jo arkipäiväisiä ilmiöitä. Mistään uusista luonnonmullistuksista ei ole kysymys. Itse asiassa nämä ovat riehuneet Maassa jo vuosimiljoonia ja paljon ennen ihmiskuntaa. Olohuoneisiimme katastrofiuutiset ovat välittyneet lähes ajan tasalla television ja netin välityksellä. Nopea ja monipuolinen uutisointi onnettomuusalueelta on omiaan myös synnyttämään ahdistusta ja saa luonnonvoimien temmellyksen tuntumaan ikään kuin kysymyksessä olisi aivan uusi sääilmiö.

Hurrikaanit ovat hyvin tavanomaisia Yhdysvalloissa. Niihin suhtaudutaan kuitenkin vakavasti, sillä ne saavat aikaan paljon tuhoa ja kärsimystä asutuilla alueilla. Hurrikaani Wilma pyörähti lokakuussa 2005 Floridan rannikolla ja teki tuhojaan suositulla Fort Lauderdalen alueella. Ystäväni Grayson Walker asuu juuri tuolla alueella ja lähetti minulle muutama päivä sitten valokuvia tuhoalueelta. Pyörremyrskyn vierailusta on kulunut jo pari vuotta, mutta yhä edelleen sen aiheuttamat tuhot ovat ihmisten muistissa. Oheisista kuvista voi päätellä, mitä kaikkea kutsumattomat luonnonvoimat saavat aikaan. Vasemmassa yläkulmassa on eräs asunto ennen hurrikaanin vierailua. Oikeassa yläkulmassa näkyy, miten katto ja seinät ovat vaurioituneet, ja pudonneet kattopaneelit ovat pitkin lattiaa. Grayson kirjoitti heränneensä lokakuun 25. päivän aamuna outoon paukkeeseen. Hän nousi ylös ja seurasi ääntä keittiöön. Siellä katosta roikkuneet kattilat ja pannut kolisivat toisiaan vasten rakennuksen heiluessa kovassa tuulessa. Hän arvioi talon huojuneen edestakaisin noin seitsemän senttiä (kolme tuumaa). Korkean kerrostalon 400 asunnosta 125 asuntoa kärsi vahinkoja, jotka olivat enimmäkseen särkyneitä ikkunoita ja ulos lentäneitä ovia.

Suomessa ei vastaavia luonnontuhoja juurikaan synny. Meidän leveysasteillamme tyypillisimmät ilmiöt ovat jokakeväiset tulvat Pohjanmaalla. Talven lyheneminen eteläisessä Suomessa saattaa tosin näkyä myöhemmin uudenlaisina sääilmiöinä. Ainakin tänä talvena olemme saaneet tottua harmaaseen ja vesisateiseen talveen, jossa ei ole lunta ollut kuin muutamina päivinä. Ilmasto kehittyy kaiken aikaa, ja tulemme varmasti kokemaan uusia meille erilaisia luonnonvoimia ennemmin tai myöhemmin.

Julkaistu keskiviikkona 5.3.2008 klo 19:30 avainsanalla sää.

Edellinen
Julkinen makuuhuone
Seuraava
Tuiskutusta