HUIMA - osa 3

HUIMA-suunnitteluprosessin toisessa vaiheessa sivukartan sivut ryhmitellään ja kartan sivuista pyritään tunnistamaan erilaisia sivutyyppejä. Ryhmittelyn ja tyypityksen tarkoituksena on löytää selvästi toisistaan eroavia sivuja. Blogisovelluksen sivuista voidaan koota kaksi suurta sivukokonaisuutta ryhmiksi (kuva 3). Yksi sivuryhmä sisältää julkisesti esitettävissä olevat sivut kun taas toisessa sivuryhmässä on vain sellaisia sivuja, jotka ovat näkyvissä sisäänkirjautuneelle käyttäjälle. Jälkimmäinen sivuryhmä sisältää tyypillisesti sovelluksen hallinnointiin liittyviä toimintoja, joita esimerkkisovelluksessani ovat blogiartikkelin kirjoitus, kommenttien hallinnointi ja ylläpitoon liittyvät tehtävät.

Sivujen ryhmittely

Kuva 3

Viimeistään tässä vaiheessa suunnitteluprosessia alkaa syntyä ensimmäisiä merkintöjä tyylioppaaseen (Design Guide). Tyyliopas on sivukartan ohella toinen tärkeä HUIMA-mallin tuotos. Tyylioppaan tekstisisältöön ei tarvitse kiinnittää kovin suurta huomiota vielä tässä vaiheessa. Oppaaseen nimittäin kootaan ensimmäisellä iterointikierroksella vasta otsikoita. Sivujen ryhmittely tarjoaa ensimmäiset suuret otsikot oppaaseen. Ryhmittelyssä on tunnistettu selvästi kaksi suurta sivuryhmää, joista samalla saadaan kaksi lukua tyylioppaaseen. Luvut ovat: "1. Julkisesti näkyvät sivut" ja "2. Hallinnointisivut". Näiden lukujen lisäksi oppaaseen tulee myöhemmin lisää lukuja, joissa kuvataan tarkemmin sivujen rakenne ja minkälaisista komponenteista sivut koostuvat.

Tyylioppaasta ei tarvitse tehdä täydellistä tässä vaiheessa. Pelkät otsikot riittävät, sillä niiden tekstisisältö syntyy vaihe vaiheelta suunnitteluprosessin edetessä. Lukujen alaotsikoiksi lisätään kussakin ryhmässä olevan sivun nimi. Hallinnointisivut-luvun alaotsikoita ovat näin ollen esimerkiksi: "Artikkelin muokkaus", "Kommenttien hallinta" ja "Sovelluksen asetukset". Jokaisen alaotsikon ensimmäiseksi kappaleeksi voi kirjoittaa lyhyen kuvauksen sivusta. Kuvaus voi olla vain muutamia virkkeitä tai tarkka selostus sivusta ja sen toiminnallisuudesta. Tässäkään vaiheessa ei vielä tarvitse olla täydellinen, koska sisältö tarkentuu pitkin matkaa.

Sivujen tyypitys on toinen tärkeä työvaihe HUIMA-suunnitteluprosessin toisessa vaiheessa. Sovelluksessa on usein erityyppisiä sivuja, joilla suoritetaan erilaisia tehtäviä käyttötapauksesta riippuen. Pienen blogisovellukseni eri sivuista voidaan tunnistaa selkeästi erilaisia sivutyyppejä sivuryhmistä riippumatta. Etusivu on hyvä esimerkki sivutyypistä, jolla vain listataan dynaamista tietoa, mutta ei käsitellä sitä. Sivu, jolla blogin lukija voi kirjoittaa kommentin artikkelista, muodostaa toisen sivutyypin. Tällaisella sivulla lukijalla on mahdollisuus vuoropuheluun järjestelmän kanssa, mikä edellyttää sovellukselta enemmän toimenpiteitä kuin muilla sivutyypeillä. Staattista sisältöä sisältävät sivut muodostavat kolmannen sivutyypin. Näillä sivuilla ei ole käyttäjän interaktioon tarvittavia lomakkeita täytettäväksi eikä dynaamista sisältöä listattavaksi.

Sivuryhmät ja -tyypit helpottavat käyttöliittymäsuunnittelua jakamalla ison työmaan pienempiin osiin. Suuren sovelluksen käyttöliittymää voi olla vaikeaa suunnitella sivu kerrallaan ja siksi on suositeltavaa pyrkiä löytämään yhteisiä elementtejä eri sivujen kesken. Ryhmittely ja -luokitteluvaiheen tehtävänä on jakaa sivukartta osiin, jolloin eri osioiden työstäminen voidaan projektijohdollisesti niin ikään jakaa eri työryhmien tehtäväksi. Ryhmät voivat työskennellä rinnakkain, jolloin suunnittelutyö nopeutuu. Ryhmittely auttaa myös löytämään mahdollisesti sellaisia sivuja, jotka on aluksi ajateltu toteuttaa tietyllä tavalla, mutta luokittelun jälkeen havaitaan niiden muistuttavan itse asiassa jotain tiettyä sivutyyppiä. Alun perin itsenäiseksi suunniteltu sivu voidaankin toteuttaa vähemmällä vaivalla sijoittamalla kyseinen sivu pienillä muutoksilla johonkin jo olemassa olevaan ryhmään.

Sivujen erilaista ulkoasua voidaan käyttää kriteerinä valittaessa sivukartan sivuja eri ryhmiin tai luokiteltaessa niitä eri sivutyypeiksi. Ulkoasun käyttö ryhmittelyssä ja luokittelussa edellyttää kuitenkin pitkälle luonnosteltua tai jopa valmista käyttöliittymän graafista ulkoasua (layout). Joissakin ohjelmistoprojekteissa käyttöliittymän graafinen ulkoasu annetaan ammattimaisten graafikoiden suunniteltavaksi, jolloin käyttöliittymän tekninen suunnittelu helpottuu huomattavasti. Valmiidenkin käyttöliittymien tulee näyttävän ulkoasunsa lisäksi olla käytettäviä, joten käytettävyyteen on kiinnitettävä huomiota upeiden grafiikoiden ja värien ohella. Valmiista sivukuvauksista eli niin sanotuista leiskoista on tämän jälkeen helppo tunnistaa sivutyypit ja vain poimia tarvittavat sivu- ja käyttöliittymäkomponentit, joiden tunnistaminen ja hahmottaminen alkaa käyttöliittymäsuunnitteluprosessin kolmannessa eli seuraavassa vaiheessa.

Julkaistu lauantaina 8.11.2008 klo 9:45.

Edellinen
Perjantaipulma 45/2008
Seuraava
HUIMA - osa 4
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä