Hallituskatu

Kevät on edennyt suunnitelmien mukaan. Viime viikonloppuna sää suosi ulkona valokuvaamista ainakin sunnuntaina, vaikka mustat pilvet lipuivatkin aika ajoin taivaalla. Lähdin jälleen seuraamaan I. K. Inhan (1865-1930) matkaa Helsingin keskustassa, jossa tämä kuuluisa valokuvaaja ikuisti pääkaupunkiamme vuonna 1908 eli reilut sata vuotta sitten. Muutama kuukausi sitten otin pari valokuvaa Kaisaniemessä, jossa Inha oli kuvannut Vilhonkatua ja Vuorikatua. Tällä kertaa kävelin Hallituskadulle Kruunuhakaan, jossa Inha oli kuvannut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran komean rakennuksen. Yritin taas kohdistaa kamerani suurin piirtein samoihin asemiin kuin Inhakin ja sain lopulta melko hyvän valokuvan seuran rakennuksesta 107 vuotta myöhemmin.

Kuvat
I. K. Inha ja Matti Mattila

Hallituskatu näyttää vuoden 1908 mustavalkoisessa valokuvassa hiljaiselta. Oikeastaan kyseinen kadunpätkä on yhä tänä päivänäkin melkein yhtä hiljainen, sillä alue on pitkälti erilaisten virastojen, toimitalojen ja yliopiston hallinnoimaa eikä siten vedä jalankulkijoita puoleensa samalla tavalla kuin kauppakadut vähän matkan päässä. Sata vuotta sitten autot olivat kaupunkikuvassa harvinaisia. Nykyään kaupunki on autojen valtaama, mikä on hieman sääli, sillä vanhoista valokuvista on aistittavissa rauhallisuutta ja tietynlaista idyllisyyttä, kun moottoriliikenne ei ole pääosassa. Ottamassani kuvassa näkyy selvästi kaupungin kehitys autoilun ehdoilla. Mukulakivipäällysteinen katu on vaihtunut asfaltiksi ja pysäköidyt autot peittävät näköalaa ja liikennemerkit ovat ilmestyneet väriläiskiksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran rakennus valmistui kansalaiskeräyksen tuloilla senaatin lahjoittamalle tontille Hallituskadulle vuonna 1890 eli se on Inhan valokuvassa vasta 18-vuotias. Uusrenessanssityylisen talon suunnitteli vapaaherra Sebastian Gripenberg (1850-1925). Voit vertailla uutta ja vanhaa kuvaa oheisessa kuva-asetelmassa siirtämällä alalaidassa näkyvää säädintä.

Julkaistu keskiviikkona 6.5.2015 klo 16:37 avainsanoilla historia, kaupunki ja valokuvaus.

Edellinen
Seuraava pysäkki
Seuraava
Oopperaa olohuoneessa