Barcelona 2014 - osa 13

Matka lentokentälle terminaaliin yksi kesti puoli tuntia. Ulkolämpötila oli aamupäivällä 24 astetta ja oli tunnin kuluttua kohonnut jo hellelukemiin eli vähän yli 25 asteeseen. Koneen lähtöön oli aikaa vielä kolme tuntia, joten olin reippaasti etuajassa. Aikaa jäi viimeisille ostoksille, joita en kuitenkaan tehnyt, kun minulla ei oikeastaan ollut mitään ostettavaa eikä laukussakaan ollut tilaa edes nuppineulalle. Kirjoittauduin lennolle automaatilla, jotka ovat erittäin käteviä ja vapauttavat pitkiltä jonottamisilta lähtöselvitystiskeillä. Automaatti ehdotti minulle istuinpaikkaa riviltä 10, mutta en päässyt muuttamaan sitä ja loppujen lopuksi boarding-passiin tuli paikka riviltä 26. Siirryin suoraan turvatarkastukseen, jonka edessä riisuin taas kaikki irtonevat osat muovikoreihin läpivalaisua varten. Tällä kertaa pääsin läpi ilman ruumiintarkastusta, joita kylläkin tehtiin satunnaisesti kenelle tahansa, ja näin kävi myös viereisellä linjalla tulleelle herrasmiehelle. Reppu painoi likipitäen kymmenen kiloa. Hankkiuduin painavasta kapsäkistä eroon otettuani portaikon alta matkalaukkukärryt, joita oli helppo lykkiä pitkin hallin liukkaita lattioita. Kulutin aikaani kiertelemällä lähtöhallissa katsellen myymälöiden ikkunoita. Istahdin lopuksi C-halliin odottamaan lähtöä ja kirjoittamaan matkapäiväkirjaa. Kentällä oli langaton verkko, jota sai käyttää 15 minuuttia ilmaiseksi. Käyttö olisi kuitenkin vaatinut rekisteröitymistä sähköpostiosoitteella ja antamaan kaikenlaisia henkilökohtaisia tietoja, kuten nimen, sukupuolen ja iän. Jätin verkon sikseen, koska en oikein ymmärtänyt, miksi verkon käyttämiseen piti antaa niin paljon sensitiivistä tietoa itsestään.

Kuva
Matti Mattila

Varttia yli kahdentoista lähteväksi ilmoitettu Vuelingin lento oli siirtynyt viidellä minuutilla eteenpäin. Lähtöportin numero ilmestyi infotaululle puoli tuntia ennen lähtöä. Samaan aikaan ulkona hallin edustalle rullasi keltaisella logotekstillä varustettu lentokone, jonka uumenista purkautui pari sataa matkustajaa. Samainen kone tuli olemaan Helsingin lento, ja hieman siinä aprikoin, miten nopeasti hökötys saadaan lähtökuntoon, kun ilmoitettuun lähtöön oli aikaa enää parikymmentä minuuttia. Lähtöportin edustalle oli kerääntynyt jo pitkä jono, joka tehokkaasti katkaisi hallin liikenteen niin, että ohikulkijoiden oli melkein kierrettävä ihmisrivistö päästäkseen eteenpäin. Odottelin rauhallisesti etäämmällä, sillä minulla ei ollut kiire jonottamaan etenkään, kun tiesin, että lentokone lähtee kaikkien matkustajien kannalta samaan aikaan. Hallissa oli sitä paitsi tilavampaa ja ilmavampaa odotella kuin ahtaassa lentokoneessa. Paikalleen on helppo astella viimeisten joukossa, kun suurin osa matkustajista jo istuu paikoillaan.

Kuva
Matti Mattila

Vuelingin lento oli kuin olikin puolisen tuntia myöhässä. Juuri tuo puoli tuntia tarvittiin koneen siivoamiseen ja lähtökuntoon saattamiseen, jonka jälkeen matkustajat lopulta pääsivät nousemaan sisään. En ole aiemmin lentänyt espanjalaisella Vueling-yhtiöllä, mutta eipä tuo meno millään havaittavalla tavalla poikennut muiden yhtiöiden matkoista. Ainoa ero niin sanottuihin perinteisiin lentoyhtiöihin verrattuna oli lentolipun huokea, noin 80 euron hinta. Kymmenvuotiaan lentoyhtiön matka oli tasaista ja palvelu ammattitaitoista. Firman lentoreititkin näyttivät hyvin kattavilta, kun lentoja oli lähes joka lähtöön ja jopa aina Helsinkiin saakka.

Julkaistu torstaina 24.7.2014 klo 17:05 avainsanoilla loma ja matkailu.

Edellinen
Barcelona 2014 - osa 12
Seuraava
Barcelona 2014 - osa 14